perjantai 9. syyskuuta 2016

Michael Kiwanuka: Cold Little Heart (2016)

Voiko mikään hivellä musiikkimiehen sielua paremmin kuin uuden artistin tuotannon löytäminen? Kuukausien, vuosien tai vuosikymmenten mittainen vaellus musiikin erämaassa tarjoaa virvoittavia lähteitä, mutta silmä hamuaa jatkuvasti kangastusten keskeltä keidasta, jossa voisi hetkeksi unohtaa kaikki arjen huolet. Iän myötä lepopaikkoja on yhä vaikeampi havaita, mutta todelliset löydöt palkitsevat moninkertaisesti. Michael Kiwanukan ensimmäinen albumi Home Again tarjosi hyvin perinnetietoista soulia, jonka kyljessä kulkivat niin leppoisan jazzin kuin viattomalta kuulostavan rockin sävyt. Se kaikuu yhä pimenevissä syysilloissa kuin viettelevä viini, jonka henkäyksissä Marvin Gaye, Curtis Mayfield, Otis Redding, Bill Withers ja Van Morrison elävät vahvasti mukana.

Kiwanukan tuore levy Love & Hate soi esikoista suureellisemmin, ja se on pääasiassa tuottaja Danger Mousen, Brian Burtonin ansiota. Levyn aloittava Cold Little Heart palauttaa mieleen The Black Keysin erinomaisen Weight of Your love -kappaleen tunnelman ja äänimaailman. Aivan kuin Danger Mouse jatkaisi siitä, mihin aiemmin jäi, mutta tekee sen nyt paria pykälää tyylikkäämmin. Saimme aikoinaan odottaa Dan Auerbachin ääntä kaksi minuuttia, mutta Michael Kiwanuka laulaa vasta viiden minuutin rajapyykin jälkeen, ja mitä kaikkea onkaan ehtinyt tapahtua ennen sitä.

Alussa on yksinäisiä säveliä, piano ja väreilevät jouset. Seuraavaksi kuorosta irtoaa pakottomalta kuulostavia ja sopivasti kaiutettuja ääniä. Eikä muuta tarvita, sillä kaikki on pedattu yhtä valmiiksi kuin kaksintaistelukohtaus elokuvassa. Kitaran puhutteleva melodiakulku liittyy mukaan. Kaukaisuudesta kaikuvat merkitsevät rummuniskut ja kitarointi muuttuu tyylittelyksi, josta David Gilmour olisi ylpeä. Kuoro vastaa tähän sävelillä, jotka kantavat muistoja Ennio Morriconen lännenelokuvamusiikista. Pian tunnelma vaihtuu ja odotus tulevasta kasvaa edelleen. Rytmi siirtyy avarilta mailta kaupungin ahtaille kaduille. Viisi minuuttia myöhemmin huomaamme, että Michael Kiwanuka osasi kuljettaa kymmenminuuttisen kappaleen askel kerrallaan maaliin erittäin taitavasti.

Hyvät kuulijat, 2010-luvulla sielumme saavat soida hellästi. Michael Kiwanukan Cold Little Heart on jo toinen soul-sävelmä, joka omaa kaikki klassikon ainekset. Tyylikäs kompositio, tarkkaan harkittu orkestrointi ja sydäntä raastava ääni jättävät jäljen, joka ei huuhtoudu pesuveden mukana. Se toinen sävel puolestaan…


Keimo ”Kemu” Musikka: Sävel viikonvaihteeksi (heinäkuu 2016)