Erich Auerbach: Mimesis – Todellisuudenkuvaus länsimaisessa kirjallisuudessa (1946/1992)
Saksalaisen Erich Auerbachin (1892-1957) Mimesis on sekä eurooppalaisen sivistyksen kulmakivi että osoitus sisäistetystä hengen historiasta. Auerbach kirjoitti teoksensa 1940-luvun puolivälissä maanpakolaisena Istanbulissa. Kirjallisuudentutkijalla ei ollut käytössään yliopiston kirjaston sisältämää massiivista aineistoa, ja hän joutui tukeutumaan muistiinsa ja sivistyksen voimaan. Siitä huolimatta tai johtuen, onnistui Auerbach suuressa urakassaan erinomaisesti ja humanismin klassikko syntyi.
Mimesis on kertomus länsimaisen kirjallisuuden merkkiteoksista ja traditioista. Auerbach tuo esille kulttuurifilosofien suosiman näkemyksen sivistyksemme kahdesta alkukodista: antiikin kreikkalaisesta ja juutalaisesta vanhatestamentillisesta ajattelusta. Todellisuus, jota kaunokirjallisuus kuvaa, myöntää velkansa molemmille. Auerbachin tapa esittää asiansa on innostunut ja saksalaisittain perusteellinen. Teos tiivistää hienosti sivuilleen ilmiön, jota kutsumme eurooppalaiseksi sivistykseksi.
Eric Hobsbawn: Äärimmäisyyksien aika – Lyhyt 1900-luku (1914-1991) (1999)
Äärimmäisyyksien aika on kokoaan suurempi teos, vaikka Hobsbawn tunnustaa kirjoittaneensa teoksena enemmän aikalaisena kuin tutkijana ja perehtyneensä normaalia kevyemmin tutkimusaineistoon, ovat tulokset huikeita. Hän vyöryttää lukijan eteen tietoa ja tulkintoja, joiden pelkkä läsnäolo saa ajattelemaan monia asioita toiseen kertaan. Erityisesti ensimmäisen maailmansodan tuhojen kuvaaminen yliopisto-opiskelijoiden näkökulmasta on järisyttävää luettavaa. Sivistyneistöstä rintamalle joutuneiden ikäluokkien rivit harvenivat merkittävästi ja osaamista hautautui taistelukenttien mutaan. Se vaikutti väistämättä seuraavien vuosikymmenten intellektuaaliseen kehitykseen Euroopassa.
Esa Saarinen: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin (1985)
Saarisen kirja on henkilökeskeinen. Se ilmentää hänen vakaata uskoaan luovuuteen, joka syntyy yksilöissä. Nämä huippuyksilöt ovat luoneet ajatuksia, jotka ovat antaneet suunnan sekä yhteiskunnalliselle ajattelulle että määrittäneet merkittävästi kulttuuria. Hän löytää kohteistaan ja historiasta räjähtävää materiaalia, joka sinkoaa staattisen ajattelun avaruuteen. Saarinen esittelee filosofiset ongelmat selkeästi ja selittää ne ymmärrettävästi. Kahlehtimaton kieli kantaa läpi kirjan eikä kirjoittaja kumartele kuvia tai nöyristele sovinnaisen esitystavan edessä. Itsensä näköinen tyyli luo viimeisen silauksen mestarillisesti laaditulle teokselle.
Chris Anderson ja David Sally: Numeropeli – Luulet ymmärtäväsi jalkapalloa, mutta et tiedä siitä mitään (2013)
Jalkapalloon sisältyy paljon myyttejä eikä tietäjiä tarvitse etsiä kaukaa. Jokainen pelaaja, valmentaja, omistaja ja katsoja osaa analysoida peliä ja esittää täsmälleen oikeita ratkaisuja, jotka sisältävät vain yhden ongelman: yleensä ne eivät toimi. Anderson ja Sully vyöryttävät lukijan eteen tilastoaineksen, jonka ansioista he pystyvät purkamaan monia alalla ja erityisesti katsomossa vallitsevia vääriä käsityksiä. Kirja tarjoaa oikeastaan uskonpuhdistuksen alkeet, jonka opeilla keisareilta riisutaan kaikki vaatteet. Numeropeli osoittaa, että sattuma on aina loogista ja sissijalkapallolla voi menestyä.
Yuval Noah Harari: Sapiens – Ihmisen lyhyt historia (2011/2016)
Israelilainen historioitsija Yuval Noah Harari (s. 1976) ei näpertele pienten tutkimusaiheiden parissa. Hän selittää historian biologialla ja asettaa itselleen suuria kysymyksiä elämän tarkoituksesta ja ihmisen ja maailman olemuksesta. Alle viiteensataan sivuun on ahdettu paljon, mutta ähkyä kirja ei aiheuta. Sujuva teksti saa janoamaan lisää.
Sapiens kertoo nykyihmisen tarinan esihistorian hämäristä luolista oman aikamme värivalojen loisteeseen. Tarina ei ole kaikilta osiltaan kaunis, vaikka se kertoo lajimme voittokulusta. Homo Sapiens ajoi muut ihmislajit tieltään ja loi hämmästyttävän määrän erilaisia uskomusjärjestelmiä: jumalat, maatalouden, kapitalismin ja valtion. Leirinuotiolla kerrotut tarinat kuulostivat uskottavilta ja saivat ihmiset ahkeroimaan entistä paremman tulevaisuuden puolesta. Syntyikö sellaista koskaan? Kenties Harari vastaa kysymykseen uudessa kirjassaan Homo Deus: A Brief History of Tomorrow, jonka suomennosta odotan innokkaasti.
Nettisivujen osalta tuotan pettymyksen. En seuraa säännöllisesti sivustoja, vaikka tietoa etsiessäni vierailen useilla.
Haastan mukaan seuraavat mainiot blogit:
A.sta Ö:hön
Musiikkihavaintoja
Kinokabinetti
Ohjeet:
– Valitse viisi tietokirjaa (joita et ole vielä esitellyt blogissasi) ja viisi nettisivua, joiden tiedon laatu on ansiokasta ja esittele ne lyhyesti blogissasi.
– Kielen tulee sekä kirjoissa että nettisivuissa olla jokin pohjoismaisista kielistä – siis tanskaksi, norjaksi, islanniksi, suomeksi, ruotsiksi, fääriksi, grönlanniksi, saameiksi, kveeniksi, meänkielellä jne
– Tietokirjat ovat niitä, joiden perässä mitä todennäköisimmin on laaja lähdeluettelo.
– Haasteen aloittajan Lukumadon kirjoitus tietokirjoista. Siitä voi katsoa mitä ei ainakaan lasketa tietokirjaksi.
– Haasta mukaan vähintään kolme blogia jakamaan tietoa eteenpäin.
