Persoonallinen tyyppivika

Olipa kerran ravintola ja hääpäiväänsä viettävä pariskunta. Ravintola sijaitsi hyvällä ja vetävällä paikalla, ja siksi vapaata pöytää joutui usein jonottamaan. Palvelu oli kohteliasta eikä odotusaika baarin puolella käynyt kohtuuttomaksi. Puolen tunnin kuluttua hovimestari ohjasi pariskunnan paikalleen. He tilaisivat kesäisen menun, kolmen ruokalajin aterian, ja merkkipäivän kunniaksi myös shampanjaa. Pian kuului poksahdus ja juoma kuohui levottomasti lasissa. Asiakkaat epäilivät, että se oli liian lämmintä. Tarjoilija kohautti olkapäitään, kaatoi lisää vaahtoa laseihin, laski pullon jäähdytysastiaan ja poistui. Mies ja nainen katsoivat epäuskoisena toisiaan. He kohottivat lasinsa ja maistoivat. Tuomio oli yksiselitteinen: shampanja oli lämmintä.

Tarjoilija toi alkuruuan ja mies huomautti juomasta. Tarjoilija kertoi hakeneensa pullon varastosta, koska kylmäkaappi oli ehtinyt tyhjentyä illan aikana. Mies uteli, miksei heille siinä tapauksessa tarjottu vaihtoehtoista tuotetta. Tarjoilija ei vastannut, vaan tarttui pulloon ja sanoi vievänsä sen hetkeksi jäähtymään. Hän palasi myöhemmin pääruokien ja shampanjan kanssa, joka kuohui yhä edelleen valtoimenaan, mutta se ei tarjoilijaa haitannut. Hän iski pullon metallikulhoon ja poistui. Vasta jälkiruuan aikana juoma saavutti oikean lämpötilan, ja silloin tarjoilija katosi kokonaan salista. Mies viittasi hovimestarin luokseen ja antoi palautetta. Hovimestari pahoitteli tapahtunutta ja poisti shampanjan loppulaskusta.

Olipa kerran automerkki, myyjä, autokauppaketju, merkkihuoltamo, maahantuoja ja asiakas, joka halusi ostaa auton. Hän ei perustanut autokauppiaista, jotka myivät kaikkia herkkuja, vaan tahtoi ainoastaan kestävän ja toimivan ajoneuvon. Myyjä löysi sopivan ja vei entisen pois. Asiakkaan ystävä kuuli ostoksesta ja varoitti automerkin tyyppiviasta. Myyjä vakuutti, että sellaista ei ole. Moottori piti erikoista ääntä aina käynnistämisen yhteydessä, mutta se ei ollut vika, vaan ominaisuus. Ääni paheni ajan myötä, mutta merkkihuollossa käskettiin käyttämään maalaisjärkeä: autoa ei kannattanut tuoda mokoman asian takia näytille.

Vuoden kuluttua autoon tuli ongelma. Merkkihuoltamo ei ehtinyt ottamaan asiakasta vastaan, mutta onneksi toinen yritys korjasi vian. Siellä häntä kehotettiin selvittämään, miksi moottorista kuuluu outo ääni. Merkkihuolto ja myyjä vakuuttivat yhä, ettei syytä huoleen ole. Kului muutama kuukausi ja määräaikaishuollon hetki lähestyi. Asiakas soitti jälleen merkkihuoltoon. Aikaa ei valitettavasti löytyisi kuin vasta viikkojen päästä, mutta onneksi lähellä sijaitsi luotettava öljynvaihtoihin erikoistunut liike, joka voisi antaa ensiavun ja ehtisihän vastikään korjatun huoltaa myöhemmin. Asiakas toimi saamiensa ohjeiden mukaan ja vaihdatti öljyt. Mittariin kertyi muutamana kesäisenä viikkona tuhansia kilometrejä. Ja sitten moottori päästi viimeisen yskäisyn. Tyyppivika, jota ei pitänyt olla olemassa, ilmoitti tulleensa kylään.

Alkoi neuvottelujen ja reklamaatioiden kierre, joka vei asiakkaan kafkalaiseen todellisuuteen. Autoliike pallotteli asiaa itsensä ja maahantuojan välillä. Myyjän esimies oli valmis siirtämään kaiken vastuun asiakkaalle, mutta kävi ilmi, että pöytälaatikosta löytyi tulostettu sähköpostiviesti, jossa autoliike ja maahantuoja olivat jo ilmoittaneet kantavansa osan vastuusta. Myöhemmin maahantuoja lisäsi osuuttaan entisestään, koska oli unohtanut vastata asiakkaan alkuperäiseen reklamaatioon. Prosessin aikana myyjä, autokauppa, merkkihuolto tai maahantuoja ei myöntänyt tyyppivian olemassaoloa. Koko ketju pysyi yhteisessä kertomuksessa. Yksittäinen lenkki saattoi tuntea pistoksen sisällään, kun asioiden oikea laita selvisi, mutta tietoa ja totuutta annosteltiin yhä ylhäältä alaspäin, ja jokainen myyjä toteutti vain annettuja käskyjä.

Kelvottoman juoman voi helposti korvata kelvollisella. Toisin kuin viini, eivät autot välttämättä parane vanhetessaan. Asiakas pettyi koko ketjuun eikä aio enää koskaan tehdä autokauppaa, jossa osapuolena on yksikään sen lenkeistä. Hän toivoo kaikkien muiden puolesta, että persoonallinen tyyppivika rajoittuu ainoastaan tuotteisiin.


Fintellektuaalinen manifesti XXII