Näe tämä mielessäsi: pitkä pelaaja juoksee vastustajan kenttäpuoliskon sivurajalle ja kuivaa märän pallon paitaansa tai sopivasti paikalle jätettyyn pyyhkeeseen. Hän ottaa vauhtia ja linkoaa pallon kohti vastustajan maalia. Pysäytän kuvan hetkeksi tähän ja esitän muutamia yleisesti tunnettuja faktoja.
Jalkapallo on maalintekopeli, vaikka suuri osa otteluista voitetaan vain yhdellä tehdyllä maalilla. Jos joukkue onnistuu tekemään kaksi maalia, on voitto entistä todennäköisempi ja lisämaalit vain kasvattavat odotusarvoa. Tilastotiedon valossa erityisesti toisen maalin merkitys korostuu. Toisaalta myös joukkueen puolustuksen täyttyy olla tiivis, jotta se välttyisi turhilta takaiskuilta. Periaatteessa sekä voiton että tappion todennäköisyys on aina 50 prosenttia. Miten paljon sattuma tai onni voi vaikuttaa lopputulokseen?
Taitavat yksilöt saavat pelin näyttämään kauniilta. Upeat suoritukset ja maalit kruunaavat vihreällä veralla käydyn shakkiottelun, jossa menestyminen perustuu pallonhallintaan. Joukkue, joka osaa rytmittää liikettä ja käyttää tilaisuutensa yleensä myös voittaa. Ainakin luulemme niin. Tämän ajattelun taustalla kummittelee Platonin filosofia yksinkertaisuudessaan: taidot luovat mahdollisuuden menestykselle. Tärkeintä on saada aikaiseksi onnistunut syöttö oikeaan paikkaan sopivan pelaajan ulottuville. Edesmennyt jalkapallolegenda Johan Cruyff sanoi, että ”sattuma on loogista”. Toisinaan onni näyttää kulkevan taitavamman joukkueen matkassa ja enemmän maalipaikkoja luova joukkue voi onnistua saamaan pallon vastustajan verkkoon myös vahingossa.
Nyt on oikea hetki palauttaa jälleen mieleen aiemmin mainitsemani sivurajaheitto ja viedä tilanne loppuun. Pallo putoaa rangaistusalueelle. Seuraa hetkellinen hämmennys eikä puolustava joukkue saa siirrettyä pelivälinettä vaaravyöhykkeeltä. Se pomppii hyökkääjälle, joka tekee maalin. Hyvin organisoitu puolustus on pettänyt ja taitavampi joukkue on tappiolla. Miten se on mahdollista?
Jokaisessa liigassa on sekä vuodesta toiseen mestaruudesta pelaavia tähtijoukkueita että jatkuvasti sarjapaikkansa puolesta pelkääviä seuroja. Jälkimmäisen ryhmään kuuluvien pelaajien taitotaso ei yleensä yllä ensin mainittujen tasolle, ja siksi niiden on pyrittävä tekemään tulosta toisenlaisin keinoin: tiiviillä puolustuspelaamisella, vastustajan jatkuvalla häiritsemisellä ja erikoistilanteiden hyödyntämisellä. Tätä pelitapaa kutsutaan sissijalkapalloksi. Toisinaan se riittää horjuttamaan varman voittajan itseluottamusta ja antaa altavastaajalle pienen mahdollisuuden. Muistamme yhä maaliskuisen perjantai-illan vuonna 2013, jolloin Suomen maajoukkue onnistui ryöväämään pisteen hallitsevalta Euroopan- ja maailmanmestarilta Espanjalta lähes samanlaisella taktiikalla.
Simon Kuperin ja Stefan Szymanskin Soccernomics sekä Chris Andersonin ja David Sallyn Numeropeli ovat erittäin mielenkiintoisia teoksia, jotka haastavat lukijansa pohtimaan jalkapalloa uudesta ja erittäin viistosta näkökulmasta sekä ymmärtämään omaa tietämättömyyttään. Edellä mainittu sissijalkapallo on yksi kirjoittajien havainnoista. He ennustavat myös vahvojen – aina oikeassa olevien – managerien ajan saavuttaneen iltaruskon. He myös osoittavat, että joukkueiden väliset erot (Englannin valioliigan) sarjataulukossa voidaan selittää 92-prosenttisesti maksettujen palkkojen kokonaissummalla ja siirtokorvaukset eivät takaa menestystä. Raha siis ratkaisee, mutta kenties tärkeämpää olisi luopua perinteisestä ajattelusta ja tehdä asioita toisin.
Sir Alex Ferguson havaitsi Jaap Stammin taklausten vähentyneen merkittävästi. Hän päätti myydä pelaajan, koska uskoi tämän uran kääntyneen ehtoopuolelle. Johtopäätös oli virheellinen, koska kokemus oli opettanut puolustajan sijoittumaan kentällä oikein. Tilastotieto ei estänyt tekemästä väärää johtopäätöstä, vaan oikeastaan kannusti siihen. Alkuperäinen vastaus oli vain numero, joka olisi pitänyt vielä purkaa tiedoksi ja toiminnaksi oikeiden kysymysten avulla. Siirron jälkeen Stamm pelasi vielä monta loistavaa kautta Italiassa.
Albert Camus näki jalkapallossa elämän, filosofian ja moraalin avaimet eikä tuoreempien jalkapallokirjailijoiden avaamia näkökulmia kannata sivuuttaa kevyesti. Katse ja kiusalliset kysymykset kannattaa kääntää kohti elämää ja yhteiskuntaa. Kumpaan joukkoon sinun organisaatiosi kuuluu: todennäköisiin menestyjiin vai pienellä budjetilla sinnitteleviin? Viekö pienentynyt palkkapussi mahdollisuuden onnistua? Tuhlaatko varojasi turhiin siirtokorvauksiin? Onko joukkueessasi tarpeeksi pelaajia? Mitä voisi olla toimialasi sissijalkapallo? Mitä keräämäsi tilastotieto oikeasti kertoo? Osaatko esittää oikeita kysymyksiä? Pystytkö tekemään asioita toisin?
Fintellektuaalinen manifesti XVI
